tiistai 28. maaliskuuta 2017

Pitkästä aikaa banaanilettuja!

Hiukan jo vanhemman puoleiseksi ehtinyt banaani muistutti minua tänä aamuna banaaniletuista, kun mietin, mihin tuon tummuvan banskun lykkäisin. Viimeksi taisin tehdä vanhentuvista banaaneista banaanikakkua, mutta yksi riittäisi mukavasti aamiaislettuun. Ja sopii muutenkin paremmin aamupuhteiksi, kuin kakun leipominen, joten lättyhommiin.

Sen verran oli mennyt jo aikaa edelliskerrasta, että piti oikein miettiä, mitäs raaka-aineita olinkaan laittanut banaanin ja kananmunan lisäksi, joten otin pienet guuglailut heti kärkeen. Ja ohjettahan löytyi, oli Vappu Pimiän, Oona Kivelän jne. ohjetta, joista itse tein kuitenkin karsitun version:

BANAANILETUT
  • 2 kananmunaa
  • 1 banaani
  • hiukkasen kardemummaa
Banaanit muussataan vaikkapa haarukalla ja sekaan sotketaan kananmunat ja kardemumma. Koko homman voi hyvin surauttaa myös sauvasekoittimella, menee ehkä pienemmällä vaivalla. Siitä sitten pannulle jonkin rasvan kanssa paistumaan ja tulee ah niin hyvä! Noissa muutamissa muissa ohjeissa oli kardemumman tilalle ehdotettu kanelia ja vaniljauutettakin - niitä voisi jonkun kerran kokeilla. Itse muistan tehneeni aiemmin ruokaisamman version kaurahiutaleiden kera, mutta tänään jätin ne pois. Tässä aamupalaversiossa tarjoiluun käytin kaveriksi mustikoita - jos taas banaanilettuja paistelee enemmän makeannälkään, niin varmasti toimisi joku jätskipallokin seuralaisena. Variaatioita varmasti riittää. 


Avot, siinä se herkkuaamiainen on! Kuinkas te omat banaanilettunne pyöräytätte ja mikä on paras kylkiäinen? :)






perjantai 10. maaliskuuta 2017

Magicloop kokeilu - siis villasukkien neulomista kaksi yhtä aikaa + ohje & vinkkejä :)

Tässä alkuvuonna paritkin anelmaiset tehneenä jostain pomppasi mieleeni tuo kahden sukan neulomistekniikka, jossa kaksi sukkaa valmistuu yhtä aikaa pyöröpuikkoja käyttäen. Ei sillä, että olisi ollut työlästä aloittaa toista sukkaa, mutta täytyyhän se tämäkin tekniikka pistää opetteluun, jotta tietää mistä puhutaan. 

Loin silmukat pyöröpuikolla, kaksi kertaa sukan silmukkamäärä omilla lankakerillä. Tai itse kyllä käytin samaa kerää - toiset silmukat kerän päältä ja toiset kerän sisältä otetulla langalla. Ja eikun neulomaan. Kyllä meinasi aluksi olla pyöröpuikkojen kaapeli mutkalla ja neuloskin, mutta lopulta neulos pysyi suorassa, kuten myös pyöröpuikko - ainakin joten kuten. Itsestä tuntui kuitenkin melko työläältä olla "koko ajan" vaihtamassa neulosta, eli kiskomassa kaapelia jne. Etenihän se, mutta ehkä aika ponnistellen...


...niinpä mielessäni kehittelin aika nopsakkaa tavan, jolla kaksi sukkaa valmistuisi about yhtä aikaa, mutta ilman pyöröpuikon kaapelisäätöä, eli eikun sukat omille sukkapuikoilleen ja siitä sitten vuorotellen neulomaan. Jää pois se koko kaapelin kiskominen ja tuli vauhtia neulomiseen. Samalla säilyi kuitenkin kaikki magicloopin edut; kaikkia kerroksia tulee varmasti yhtä monta, kavennukset ym. tulevat tehtyä molemmissa sukissa samoilla riveillä jne. 


Nämä sukat olivat tekeillä tuttavallemme synttärilahjaksi ja malli löytyi jostain netin syövereistä, kun bongasin kuvan sini-vihreäsävyisistä samanlaisista "mini-dither" -sukista. Bongaamani kuvan sukkien tekijäkin oli nähnyt mallin netissä ja samalla tavalla oli kokeiluun päätynyt kuin omanikin. Tosi kiva kuvio mielestäni! Ja kiva neuloa. Alla vielä ohje about 38 kokoiselle jalalle.

"MINI-DITHER" -kuvioiset villasukat
VARSI
  • Luo 60 s (fuksianpunaisella tai muulla :)) ja jaa silmukat tasaisesti puikoille (15 s / puikko)
  • Neulo 2o, 2n joustinneuletta 14 krs
  • Neulo kerros aina oikeaa ja lisää jokaiselle puikolle 1 s = 64 s yht.
  • 3 krs aina oikeaa (fuksia)
  • Mallineule 10 krs, toista 4 silmukan mallikertaa koko kerroksen ajan.
  • 3 krs oikeaa (luonnonvalk.)
  • Neulo kerros aina oikeaa ja kavenna jokaiselta puikolta 1 s = 60 s yht.
  • Neulo 2o, 2n joustinneuletta (luonnonvalk.) 20 krs, joista viimeisellä kavenna vielä 4 s = 56 s yht.

MALLINEULE:






















KANTALAPPU
  • Neulo ensin kerros nurin ja aloita varsinainen kantalappu oikealta puolen
  • 1. krs: nosta silmukka neulomatta, *1 o, 1 neulomatta* ja jatka näin kerroksen loppuun
  • 2. krs: nosta silmukka nurin neulomatta (lanka työn edessä) ja neulo loput nurin
  • 3. krs: nosta silmukka neulomatta, 2 o, *1 neulomatta, 1 o* ja jatka näin kerros loppuun ja neulo vielä yksi oikein.
  • 4. krs: nosta silmukka nurin neulomatta (lanka työn edessä) ja neulo loput nurin
Toista kerroksia 1-4, kunnes kantalapun korkeus on 24 krs

Aloita kantapohjan kavennukset oikealta puolen seuraavasti:
  • Jatka samaa vahvennettua neuletta ja neulo oikean puolen kerrosta kunnes jäljellä on 10 s
  • Tee ylivetokavennus ja käännä työ
  • Nosta silmukka neulomatta ja neulo nurjaa 8 s
  • Neulo 2 nurin yhteen ja käännä työ
Jatka kavennuksia tähän tapaan siten, että keskiosan silmukat pysyvät samana (10 s) ja sivuilta vähenee silmukat.  Kun silmukoita on jäljellä enää 10, jaa silmukat kahdelle puikolle.

Poimi kantalapun reunasta 12 silmukkaa + 1 puikkojen välistä. Itse poimin silmukat nykyisin kantalapun ns. sisäpuolelta silmukan juuresta (kts. kuva alla). Tällöin reunaan ei muodostu reikiä lainkaan. Itsellä tuppasi muodostumaan reikiä siihen kantalapun reunaan, vaikka neuloinkin silmukat kiertäen - tämä poimintatapa estää reikien muodostumisen, eli suosittelen vahvasti tätä kantalapun silmukoiden poimimiseen :) Täytyy vaan olla tarkkana, että poimii oikean silmukan juuren sieltä, ihan vieressä on nimittäin toinenkin poimittavaksi kelpaavan näköinen silmukka :D Yleisimmin ohjeissa mainitaan vielä tuo yksi silmukka, joka tulisi poimia puikkojen välistä. Tähänkin bongasin jostain erinomaisen vinkin: yhden silmukan sijaan poimii alemmalta kerrokselta 2 silmukkaa, jotka neuloo yhteen, näin säästyy myös siltä mahdolliselta reiältä, joka tulisi vain yhden silmukan poiminnalla siihen puikkojen väliin. No se niistä vinkeistä, jotka ovat itsellä käytössä jatkossa joka sukassa!


Silmukat poimitaan siis molemmista reunoista 12+1 ja neulotaan sileää oikeaa kaikilla 64 silmukalla. Jatka heti kiilakavennuksilla, jotka tehdään joka kerros 6 krt = 52 s. Eli ensimmäisen puikon lopussa neulotaan 2 oikein yhteen ja neljännen puikon alussa tehdään ylivetokavennus. Kun kavennukset on tehty, tasaa joka puikolle 13 s. 
  • Neulo sileää oikeaa 20 krs (luonnonvalkoisella) ja sen jälkeen tee mallineule (10 krs), toista 4 s mallikertaa koko kerroksen ajan.
  • Neulo vielä 2 krs oikeaa (fuksialla) ja aloita kärkikavennukset
  • Kavenna joka puikon lopussa 1 s neulomalla 2 oikein yhteen takareunoistaan. 
  • Jatka kunnes joka puikolla on 2 s
  • Katkaise lanka, vedä silmukoiden läpi ja päätä hyvin.
Tadaa, siinä on kauniit villasukat, jotka nimesin "mini-dithereiksi" perustuen Dither-kuviointiin villasukissa, joita netistä bongasin. Varsinaisissa dithereissä sukan väri vaihtuu hiljalleen toiseksi ja näissä mini-dithereissä vaihdos tapahtuu nopeammin :) Kertokaahan jos kokeilette tätä ohjetta!  

Lopuksi vielä muistutus tai vinkki sukkien höyrytyksestä, miten sillä saakaan niin viimeistellyn lookin sukkiin, katsokaas alla! Aiemmin en ollut niin vannoutunut tässä höyrytysasiassa, mutta kun sitä jonkun kerran kokeilin, niin taisi tulla tavaksi sekin. Alla siis vasemmalla höyrytetty sukka ja oikealla höyryttämätön. Vaikea jotenkin saada kuvaan esiin tuota höyrytyksen merkitystä, mutta kokeilkaa, livenä sen huomaa parhaiten :)


sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Lahdessa hiihdon MM -kisoissa turisteeraamassa, jee!

Perjantaina olimme istumassa iltaa Amigossa tuttavapariskunnan kanssa ja olimme juuri saaneet jätettyä tilauksemme sisään, kun sain melko ihanan puhelun ystävältäni! Hän oli viemässä asiakkaitaan lauantaina Lahteen hiihdon MM-kisoihin ja osa porukasta oli joutunut perumaan lähtönsä, joten tuuraajan paikka oli tarjolla. Mitä muuta tällaiseen ehdotukseen voi vastata, kuin että menoksi vaan! Lauantaina oli muutenkin suunnitteilla vain toisen ystävän tuparit illalla, joten muitta mutkitta matkaan!


Menomatka meni rattoisasti; aamiaisen sivussa teimme kisaporukassamme esim. veikkauksia, kuinka suomalaiset tulisivat pärjäämään päivän karkeloissa. Tunnustan, että piti oikein pinnistellä, että mitäs lajia olimmekaan menossa katsomaan ja ketäs suomalaisia siellä onkaan :)

Ja Lahtea lähestyttäessä motarille asti ulottuvat autojonot kertoivat, että jotain isoa häppeninkiä on meneillään. Olihan se kisojen alkumetrien talvikarnevaalipäivä ja loppuunmyytykin. Onneksi pääsimme ohittamaan ne autojonot ja ehdimme toista reittiä perille ajoissa - motarilla jonottajat tuskin ehtivät...






Mahtava tunnelma musiikkeineen sujahti luihin ja ytimiin tarpoessamme kohti katsomoa - siniristiliput liehuen oltiin valmiina kannustamaan naiset parhaaseen hiihtoonsa. Lajeina oli siis sekä naisten että miestin skiathlon ja illalla vielä mäkihyppykin. Sitä ei vaan ehditty jäädä enää katsomaan - olisi tullut päivälle vähän liikaa pituutta. Lounaalta pääsimme kyllä kurkkimaan yhdistetyn mäen harjoituskierrosta, joten ihan nollille ei jäänyt mäkihyppysaldokaan.


Itse olin veikkannut naisten parasta sijoitusta hopeaksi ja miehille vaatimattomampaa sijaa 6. Eikähän se pöllömmin mennyt se veikkaus, kun Krista Pärmäkoski nappasi heti kärkeen sen hopean, mutta miehissä parhaasta suomalaissijoituksesta vastasi yllärinimi Lari Lehtonen ollen 9. Omassa veikkauksessani miesten sija ysi oli siis keikahtanut kutokseksi, mutta silti olin meidän porukan mestariveikkaaja, kun laskettiin poikkeamaa summattuna sekä naisten että miesten sijojen arvaukset. Jee ;)




Olihan mahtava kisatunnelma ja ihan mieletöntä, että pääsin paikalle todistamaan tätä karnevaalia! Tietty kisatunnelman ylläpitäjänä Kristan hopeamitali oli ihan omaa luokkaansa ja fiilis pysyi korkealla miehiä kannustaessa. Ilman naisten hopeamitalia olisi suomalaisyleisöllä varmasti ollut latteampi meininki miesten kisassa. Pitää kyllä joskus mennä muutenkin katsomaan jotain isoja kisoja, on se tunnelma paikan päällä vertaansa vailla! Nyt vaan loppukisoja seuraileen kutimet kädessä, tänään ekana parisprinttejä :) Jokos te olette seurailleet kisahulinoita?

Ihanaa ja ainakin lumista laskiaissunnuntaita voi toivotella Helsingistä tänään!  

perjantai 17. helmikuuta 2017

Ninskitchenissä maisteltiin mutakakkua

Viime viikonloppuna olin veljen tyttöjen kanssa Disney on Icessa. Hieno Frozen-tarina oli se. Mahtava puvustus ja lavastus, wau. Tyttöset ovat syntyneet näin keväällä parin kk välein, joten puoliväliin oli helppo sitten vanhempien suunnitella myös yhteissynttärit, jottei tarvitse yhtenään olla järjestelemässä juhlia. Nämä yhteissynttärit vietettiin Disney on Icen jälkeen sunnuntaina 12.2. ja tarjolla oli aina niin herkullista mutakakkua. Tämä ohje bongattiin aikoinaan veljen vaimon polttareihin ja on ollut siitä lähtien aktiivikäytössä veljen perheessä. Se on kuulemma lastenkin suosikkikakku. Näin mäkin sitten rohkaistuin, että taidanpa kokeilla minäkin tätä reseptiä. Vieraitakin on tulossa, niin joskopa tätä kahvin kanssa tarjolle.

Maanantaina 13. päivä kävimme vielä luistelemassa, niin sehän oli passeli päivä testiä myös mutakakkuohjetta, jotta päivien teemat ei suuresti heittele: näin oli luistelua ja mutakakkua parinakin päivänä peräkkäin hah! Aattelin lohkaista ohjeesta puolikkaan, kun itsellä on sellainen kiva pieni irtopohjavuoka eikä me kaksin niin suuria määriä kakkua syötäisikään. Ja tuumasta toimeen!

MUD CAKE | MUTAKAKKU
(tästä ohjeesta tein siis puolikkaan 19 cm halkaisijan irtopohjavuokaan ja hyvä tuli :D)

200g taloussuklaata
200g voita
200g sokeria 
4 munaa
1 tl leivinjauhetta
1 dl vehnäjauhoja
(tomusokeria pinnalle ennen tarjoilua)

  1. Sulata voi ja suklaa vesihauteessa. Varo, ettei vettä roisku seokseen.
  2. Vatkaa omassa kulhossaan munat ja sokeri hyvin (paksuksi vaaleaksi vaahdoksi).
  3. Sekoita erillisessä kulhossa jauhot ja leivinjauhe.
  4. Sekoita muna-sokerivaahto ja jauhot keskenään varovasti hämmentäen.
  5. Lopuksi sekoita taikinaan sulatettu voi-suklaaseos.
  6. Voitele (irtopohja) vuoka ja kaada taikina vuokaan.
  7. Paista kakku 200 C asteessa 15 min., sammuta uuni ja pidä kakkua uunissa vielä 10 min.   
  8. Anna kakun jäähtyä ja siirrä se jääkaappiin tarjoiluun asti.
  9. Siivilöi pinnalle tomusokeria ennen tarjoilua.
  10. N A U T I, namm! :)



Jänskäsin vähän millaiseksi meidän kiertoilmauunissa kakku paistuisi ja lopulta pidin sitä uunissa 13 min., jonka jälkeen sen 10 min. vielä uunissa jälkilämmöllä. Annoin jäähtyä ja siivilöin tomusokerin päälle - hyvää tuli, joten ohjekin päätyi tänne blogiin saakka. Kertokaahan, jos innostutte testailemaan tätä! Itse aion ainakin pitää tämän ohjeen mielessä, oli kiva tehdäkin :)


Mutakakun kylkeen voi tehdä raikkaan mansikkamelban joko pelkästään tai vaikka vaahtoutuvan vaniljakastikkeen tai kermavaahdon kanssa. Oma mutakakkukokeilu onnistui niin kivasti, että päätin sitten laittaa tätä tarjolle vieraillekin kahvipöytään. Sehän tarkoitti siis myös mansikkamelban tekemistä. Ja melba valmistui seuraavin ohjein:

MANSIKKAMELBA

Kohmeisia mansikoita 300g
Sitruunamehua (tai appelsiinimehua)
n. 1 rkl tomusokeria

Helppo arvata, että tekemiseen ei muuta kuulu kuin mansikoiden survominen ja sekoittaminen tomusokerin ja mehun kanssa. Sitten pidetään kylmänä tarjoiluun saakka. Valmistaminen kantsii tehdä mahdollisimman lähellä tarjoilua, niin kohmeisuudesta on vielä jotain jäljellä :)

Tämä yhdistelmä kannattaa kokeilla, mudcake ja mansikkamelba, namm!! 

maanantai 13. helmikuuta 2017

Kirjoneuleopettelua Anelmaisista alkaen


Vuosien varrella on tullut kudottua sukkia, neulepaitoja, kaulahuiveja, lapasia, villatakkeja, ponchoja jne. Välillä on kyllä ollut pidempiäkin luovia taukoja, mutta aika ajoin neulontatehdas pyörähtää vimmalla käyntiin. Yleisimmin olen tämän vuoden alkuun mennessä tehnyt neuleita vain yhdestä langasta, eli värivaihteluilta on säästytty, ellei kyseessä ole ollut raita- tms. väriä itsestään vaihtava lanka. 

Tänä vuonna lupasin sitten itselleni, että opettelen kirjoneuleen teon. Mikäpä olisi näyttävämpi lopputulos kuin Anelmaiset -villasukat, joten härkää sarvista ja harjoittelu pistettiin alulle niiden ohjeella. Valmiille tuotoksille kodin tarjoajiksi on jo ilmoittautunut useampia ystäviä ja tuttuja, ketkä sitten pääsevät käytännössä testimään kirjoneuleitani :) Ensimmäisiin monivärisukkasiin pääsee tutustumaan lähemmin Piia, joka on jo muutamankin kerran toivonut, että tekisin villasukat hälle. Kaulurin olen jo taannoin - itse asiassa 5 vuotta sitten - ystävänpäiväksi neulonutkin toiveiden mukaan. Piia saa sukkansa nyt ystävänpäiväksi, jota lähdemme viettämään Eckerö Linen kyydissä Tallinnaan. Vasta sukkien toimituksen jälkeen voin julkaista tämän postauksenkin, etten pilaa yllätystä hehhee (tätä kirjoittaessa on lauantai 28.1.2017 :)



Kirjoneuleprojektia aloittaessa piti googlailla perusteita asiaan liittyen ja siinä yhteydessä esiin nousi seuraavia termejä: langan kuljetus, lankadominanssi, langan päättely neuloen jne. Monenlaista uutta oppia siis tuli heti alkumetreillä. Ensimmäistä sukkaa aloin puuhata mielessäni se, että pitää huolehtia, ettei neuleesta tule liian tiukkaa ja että lankoja vuorotellessa, on tärkeää ottaa lanka aina samalta puolen toista lankaa, jotta lankadominanssi säilyy samana eli kuviot oikealla puolen näyttävät samalta (dominoivalla langalla tehty silmukka on tavallaan enemmän esillä kuin toisen langan silmukka). Langanpitotapa, eli langankuljetus oli myös sellainen juttu, joka kehittyi matkan varrella toisen sukan aikana. Jostain bongasin vinkin, että kaksi lankaa voisi laittaa ristikkäin etusormen päälle (kuva yllä) ja sehän toimi tosi hyvin kirjoneuleessa. Parasta kuitenkin ehkä kaikessa; opin päättelemään ne langat samalla neuloen, eli sitä päättelysavottaa ei olisi enää sukan valmistuttua edessä, yeah!

Kiva kukkaraitatekniikkakin tuli tutuksi:



Tittididii ja tuossa ne alhaalla ovat, valmiit sukat koristeluja myöten :) Itse ainakin olen tosi tyytyväinen lopputulokseen, toivottavasti myös sukkien saaja! Kirjoneuleharjoittelu sujui sen verran kivasti, että puikoille nousi heti seuraavat - Anelmaiset nekin - sukat työstettäviksi. Perästä kuuluu niidenkin valmistumisen suhteen. 

Huomenna sitten sinne Tallinnaan :D Ihanaa ystävänpäivää kaikille! <3 

 




torstai 9. helmikuuta 2017

Tove Janssonin freskoja HAM:ssa

Sovimme ihanan Erzi-ystäväni kanssa treffit eiliselle pitkästä aikaa. Syksyllä kävimme katsastamassa Yayoi Kusaman näyttelyn HAM:ssa ja niinpä skannailimme tällekin treffille jotain museokäyntiä. Vaikuttaa siltä, että meistä on tulossa HAM-spesialisteja, koska tällekin museokäynnille kohteeksi valikoitui Helsinki Art Museum, HAM, Tennispalatsin 2. kerroksessa. 

HAM:iin meidät houkutteli toista viikkoa avoinna ollut Tove Janssonin näyttely, jossa esillä olivat päällimmäisenä hänen hulppeat freskotyöt. Ne suunniteltiin alunperin Helsingin kaupungintalon ruokasaliin ja viimeisimpiä niitä laitetaan esille HAM:in lisäksi jopa Suomi 100 -juhlavuoden juomien etiketteihin. Freskot olivat kyllä tosi upeita ja se mikä oli mulle aivan totaalisen uutta ja mahtavaa, oli selostuksen saaminen teoksiin oman puhelimen sovelluksen, Arilynin, kautta. Arilyn piti siis ladata omaan kännykkään ja sitten kun sovellus oli auki ruudulla, piti katsella kännyn ruudun kautta teosta. Tällöin näytölle ilmestyi numeroita vaikkapa 1-6, joista pystyi valikoimaan selostusta teoksen eri aspekteille. Teoksesta Juhlat kaupungissa tuli kertomaan esim. Sami Sykkö. Siinä se pyöri kännykän ruudulla ja tarinoi. Aika wau! 

Siitä, että tsekkasimme vielä tämän selostuksen, käy kiittäminen ystävääni Erziä, joka sai mutkin lähtemään vielä takaisin museon puolelle. Olimme nimittäin jo poistumassa, kun huomasin aulassa mainoksen, että "Toven freskot heräävät eloon". Tähän nauliuduimme ja itse olin kahden vaihella "kun olimme jo menossa pois", mutta onneksi Erzi sai mut lataamaan sovelluksen ja lähdettiin kokemaan myös tämä :)





Vahva suositus tälle HAM-käynnille. Sinne vaan, vai oletteko jo käyneet? Tai onko Arilyn jo teille tuttu? Itse jään odottelemaan seuraavaa tapaamista Erzin kanssa - hän lupasi tuoda mulle Tove Janssonin elämäkerran lainaan :)

Mukavaa viikonloppua!

tiistai 7. helmikuuta 2017

Ninskitchen: Maailman paras (ja helpoin) banaanikakku

Mistähän mieleeni juolahtikin banaanikakun tekeminen, niin piti alkaa etsiskellä ohjetta netin syövereistä. Olen kyllä aiemminkin tehnyt herkkubanaanikakkua, mutta missä lie sekin ohje on, niin näissä tapauksissa google auttaa. Ja sieltä se löytyi, maailman paras banaanikakku -otsikolla oleva ohje, jota täytyi alkaa kokeilla. Ohje itsessään vaikutti lisäksi tosi helpolta - en muista, että aiemmin tekemäni kakku olisi ollut näin helppo, mutta tässä ei tosiaan kauaakaan "nokka tuhissut", kun kakku oli jo uuniin menossa. Tästäpä:

MAAILMAN PARAS BANAANIKAKKU
2 kananmunaa
2,5 dl sokeria
2 banaania muussattuna
2 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
2 tl vanilliinisokeria
8 rkl kuohukermaa
150 g voita sulatettuna
2,5 dl vehnäjauhoja 
[1 (-2) tl  kanelia]
  1. Voitele ja korppujauhota vuoka
  2. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen (kiertoilmassa riittää varmaan 180-190)
  3. Sekoita kaikki aineet isolla lusikalla kulhossa
  4. Sekoita joukkoon oman maun mukaan kanelia
  5. Kaada kuohkea ja löysähkö taikina vuokaan ja paista uunissa noin tunnin ajan (meidän kiertoilmauunissa riittäisi n. 40-45 min)
  6. Kokeile kypsyyttä tikulla (kypsästä kakusta ei jää taikinaa tikkuun)
  7. Anna kakun jäähtyä ennen kumoamista
Superhelppo tehdä, koska ei tarvitse mitään vatkailuja tms., eikös. 



Tarjoile jäähtyneenä. Kakku säilyy hyvänä useita päiviä, varsinkin jääkaapissa. Enjoy! 

Meillä on tosiaan kiertoilmauuni, jossa kakku kypsyi reilusti alle ohjeajan (n. tunti), eli ensi kerralla väännän asteita hiukan alemmas ja ajan kanssakin saa tulla vastaan reilusti. Tällaisia kokeiluja keittiössäni tällä kertaa :)