sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Loppuvuoden Tallinnan matkoilta poimittua

Vähän piristystä piti keksiä tähän melkoisen pimeän lumettomaan ja välistä märkäänkin syksyyn: niinpä otettiin torstaina marraskuun 26. "äkkilähtö" MS Baltic Queenillä lahden toiselle puolelle keikkoja kuuntelemaan. Illan artistina oli aina niin upea Chisu ja jälkkäriksi esiintyi vielä Philharmonic. 

Sääennuste ei ollut aivan parhaita, koska ennakoidut tuulet olivat hirvittäviä myrskylukemia ja se himppasen jänskätti, että mimmosille laineille päästäisiin keinumaan. Kyyti oli kuitenkin melkoisen tasaista - onneksi! Hyttikin oli vielä luokkaa parempi, koska teimme matkavarauksen niin viime tinkaan, että parempia hyttejä oli tarjolla edukkaasti :-)

Kelpo hytti :)

Chisu MS Baltic Queenillä Tallinnan satamassa esiintymässä

Chisu on paras

Philharmonic vielä viihdyttää bilekansaa Chisun jälkeen

Tiemme vei tietysti joulutorille piparkakun ostoon

Laivalle emme olleet varanneet aamiaista, joten maissa suunnistimme Vanalinna Kohvikiin omeleteille, ne on niin hyviä!

Skinka & juusto-omeletti, namskis! Muistakaa Vanalinna kohvik aamiaistarpeeseen Tallinnan vanhassa kaupungissa :-)

Meillähän olisi ollut paluu puolilta päivin MS Baltic Queenillä, mutta olimme saaneet vihiä kavereidemme Tallinnan reissusta ja heillä puolestaan oli paluu pe-iltana klo 18. Näinpä me tosiaan hypättiin botskista pois ja ostimme paluuliput samalle laivalle heidän kanssaan. Kamuille lähetettiinkin kuva-arvoitus torilta kuusen juuresta, että arvatkaas missä ollaan ja sitten sovittiin treffit Vanhan Kaupungin KarjaKelder-pubi/ravintolaan. 

Oldest pub in Tallinn, KarjaKelder :-)



Niin hauska valaisin, olen ennenkin kuvannut näitä KarjaKelderin valaisimia

Paluumatkalla pysähdys Merekeskuksen yläkertaan yhdistetylle lounaalle/päivälliselle, entrecote valikoitui kaikille tarjoilijan sinnikkäästä suosituksesta ;-) Olikin sen suosituksen arvoinen.

Merekeskuksesta lähdimme kohti satamaa ja laivamatka sujui mukavasti laivan Karaokebaarissa. Vähän oltiin jännän äärellä taas tuulen suhteen; pe-aamulla jollain Tallinnan laivalla oli jouduttu hissit sulkemaan ja ihmiset olivat pitäneet kaiteista kiinni pysyäkseen pystyssä meren mellakassa, huh. Onneksi meidän laiva suoriutui jälleen ilman älytöntä merenkäyntiä. Sellainen oli meidän eka pikkupyrähdys lahden toiselle puolen.

Toista reissua pukkasi jo parin viikon päähän, kun olimme varanneet viikonloppureissun Tallinnaan. Lähdettiin pe 11.12. Eckeröllä klo 15.30 ja olimme varanneet menomatkaksi Loungen, jossa niin mukavasti voi napostella jotain pientä ja onhan siellä kahvit & viinitkin tarjolla. Ja sitten tsekkailemaan jouluista Tallinnaa! Lauantaina kävimme mm. Rocca al Mare -kauppakeskuksessa ja sieltähän tein nopsasti n. 45 minuutissa joululahjaostokset ja hyvään hintaankin vielä. Tämä täytyy tehdä ensi vuonna uudestaan: joulushoppingit Tallinnassa = vaihtelua Suomen valikoimaan hyvään hinta/laatu-suhteeseen, suits me! :-)

Paksu Margareeta valaistuna kivasti

Kiva PK Ilmarine -hotelli


Hotellin aulan joulutunnelmaa


Illalla Mad Murphy's irkkupubissa kanawingseillä...

...ja kanakeitolla :-)

Joulutunnelmaa Raatihuoneentorilla


Joulupukki jututti kaikkia kansallisuuksia naapurimaista, venäläiset, suomalaiset...


Terkut joulutorilta!

Nyt sitten vaan seuraavaa reissua odottelemaan ja suunnittelemaan! ;-)

torstai 19. marraskuuta 2015

Projekti joogasukat

Astangan innoittamana vanha harrastukseni, käsityöt, otti jälleen tulta alleen. Edellinen työ taisi olla kesällä valmistunut pitsitunika, jota etelän reissuilla voi kivasti käyttää vaikka biksujen päällä, niin on vähän siistimpänä, kun menee esim. lounastelemaan rentoon rantaravintolaan :)

Joogatunnin jälkeen on aina pieni rentoutushetki, jossa saattaa tulla hiukan kylmäkin, jos ei laita mitään vaatetta lisää. Näinpä aloitin projektin joogasukat kuluneella viikolla. Neule- ym. ohjeita löytyy yllin kyllin Novitan sivuilta (www.novitaknits.com) ja tässä suora linkki ohjeisiin (https://www.novitaknits.com/fi/fi/neuleohjeet/joogasukat-novita-nalle).

Tässä kuva omista joogasukistani - tai no ehkä tässä vaiheessa vielä sukasta ja sen valmistumisasteesta :) Lisää juttua, kunhan valmistuvat!

Sieltä se joogasukka valmistuu :)

maanantai 16. marraskuuta 2015

Surua ja muuta ajateltavaa

Isänpäivän jälkeinen viikko alkoi odotetusti surullisissa merkeissä, kun isäni nukkui pois maanantaina. Onneksi kerkesin piipahtaa Oulussa koko isänpäiväsunnuntain ja sain olla isin vierellä. Maanantaina koko päivän odottelin uutista, joka sitten lopulta tulikin... Surullista ja haikeaa, mutta iskällä on nyt hyvä olla. Katala sairaus tuli ja vei. Liian nuorena. Mutta jos sen sairauden täytyi tulla, niin hyvä, ettei tämän pidempään tarvinnut sairastaa. Nyt on ainakin isillä hyvä olla <3 Viime viikko kuluikin niissä merkeissä; surua, haikeutta, kaipausta, surunvalitteluja, hautajaisjärjestelyjä jne. Hautajaisvaatteitakin koitin kaivella kaapista, mutta ei oikein sopivaa löytynyt, niin lauantaina piti lähteä kaupoille katselemaan tarjontaa. Useamman kerran aiemminkin tilanteesta pelastanut Kampin Companys auttoi tälläkin kertaa ja päädyin ensimmäisenä sovittamaani ihanaan mustaan pitsimekkoon, niin kaunis ja sopivan arvokas tähän tilaisuuteen. Companysia saan jälleen kiittää avuliaasta palvelusta suoraan sovituskoppiin saakka - ne on harvassa nämä paikat nykyisin, minkä johdosta yleisimmin shoppailenkin netissä. Ajan puutteen vuoksi ajaudun kivijalkaliikkeisiin ja Companysissä se on helppoa! :)

Perfect fit for me! :D

Jonkun ihme energiapiikiin sain varmaan tuosta onnistuneesta mekkohankinnasta niin, että pesaisinpa Sherry-mummuafgaaninkin ja nyt se on niin söpö tuuhean, silkkisen turkkinsa kanssa. Laitoinpa vaaleanpunaisen pompulankin päähän ja siistin vähän tassukarvoja, ettei kaikki kura tulisi vallan sisään. Lauantai meni muuten leppoisissa merkeissä: lounas hoidettiin sekin Kampin keskuksessa, Memphisissä ja tavattiin siinä vähän sukua. Iltasella intouduttiin sujahtamaan vielä Vuosaareen lenkitteleen Sherry-mummia ja vietiin se tapaamaan saman ikäistä Nico-herraa.

Sunnuntaille oli sopinut ystäväni Tiian kanssa (Minäkö keski-ikäinen -blogi) perinteiset tärskyt, leffan ym. merkeissä. Yleensä olemme käyneet aamiaisia testailemassa ympäri kaupunkia, mutta viime aikoina olemme päätyneet testaamaan eri brunsseja. Tällä kertaa vuorossa oli Treffipubin brunssi, jonka olen pariin otteeseenkin käynyt herkuttelemassa - eikä se pettänyt tälläkään kertaa! Ystävääni vähän harmitti tuoremehun puute, mutta muu tarjonta vei kielen mennessään, että taisi painua taka-alalle sekin harmitus. Tässä lista mitä oli tarjolla:

ALKUUN:
  • Oliiviöljyllä maustettua tattikeittoa
  • Talon focacciaa, pestoa & valkosipulivoita
  • Pinaatti-rucolasalaattia, aurinkokuivattua tomaattia & artisokkaa
  • Mozzarella di Bufala, tomaattia & basilikavinegretteä
  • Parmigiano Reggiano -juustoa
  • Melonia & Prosciutto di Parmaa
  • Pastramilohta
  • Grillattua kanaa & Gorgonzola -vaahtoa
  • Fenkoli-appelsiini-oliivisalaatti
  • Härkäcarpaccio & aiolia



 PÄÄRUOKA:
  • Ricotta-munakoisolasagnea
  • Härkää Saltimbocca
  • Rosmariinilla maustettua punaviinikastiketta

JÄLKKÄRIKSI:
  • Tiramisù
  • Mustikkapannacottaa
  • Prosecolla marinoituja hedelmiä



Aivan siis älyttömän hyvää oli! Fenkolisalaattia en vaan voi arvioida, koska sitä en maistanut (fenkoli ei ole oikein suosikkini...). Kyllä kaikella muullakin sai vatsansa hyvin kylläiseksi :) Suosikkejani olivat pastramilohi, härkäcarpaccio ja tiramisu, nam nam...

Brunssi oli suunniteltu tähän päivän avaukseksi erityisestä järkisyystä tällä kertaa; seuraava etappi oli Lakritsi- ja salmiakkifestivaalit Wanhassa Satamassa! Siellä pystyi enää muutamia lakuja maistelemaan, mutta yhtään lakupussia ei mukaamme lähtenyt - siitä huolehti Treffipubin brunssi :D


Söpöjä purkkeja <3


Taivaallisia herkkuja! Nuo hopeanväriset oli minttua, suklaata ja lakua aaah!








No aika pikaiseksi jäikin lakufestarivierailu, koska sieltä pitikin jo kiiruhtaa Kinopalatsiin katsomaan kiehtovan kauhistuttavaa Everest -elokuvaa (http://www.episodi.fi/elokuvat/everest/), joka pohjautuu tositapahtumiin. Olemme Tiian kanssa jotenkin niin saman henkisiä, tällaiset riipaisevat tarinat tempaavat mukaansa ja vaikka kuinka kauhistuttavia ovatkin, niin pakko on mennä katsomaan. Elokuva meni ihan siivillä, ei paljon kelloa tullut katseltua. Silti olin odottanut jotain vielä dramaattisempia kuvauksia tilanteista - vaikka onhan sitä siinäkin jo sitä draamaa, kun kiipeilyonnettomuudessa menehtyy useita ihmisiä. Lopussa oli vielä esitelty oikeat henkilöt kuvien kera, keitä tämä epäonninen kiipeilyreissu kosketti :( Elokuvaa ennen nähtävissä trailereissa olikin jo sitten seuraava samaan sarjaan uppoava elokuva - en nyt muista nimeä, mutta se on tehty siitä luolasukelluksesta, jolla oli aika kohtalokkaat seuraukset tässä taannoin Norjassa... Sekin täytynee nähdä. Sunnuntai-illan sulatukseksi tempaisin vielä joogamaton lattialle ja joogailin tovin siinä illansuussa, siitä tulee kyllä hyvä olo. Vaikka sainkin aikaiseksi joogailla kotona, niin täytynee suoriutua astangajoogakoulullekin heti tässä alkuviikosta.

Villasukat - vakiovaruste! 
Friends <3


Näissä merkeissä meni oma viikonloppuni, mites teidän?

perjantai 6. marraskuuta 2015

Ihana astanga!

Jokusen vuoden tauon jälkeen sain pinnistettyä itseni takaisin astangajoogan pariin. Olin kaavaillut kertauskurssia, mutta kun postilaatikkoon tupsahti tarjous Grouponilta astangajoogan alkeiskurssille, niin se oli siinä. Kertaaminenhan hoituisi yhtä lailla alkeiskurssilla. Oli muuten vielä todella hyvä tarjous: normaalihinta kurssille oli 79 € ja mä sain sen nyt Grouponilta 35 € hintaan. Viikonloppu siis lähti käyntiin Annankadun Astangajoogakoululla pe klo 17.30 ja edessä oli pari tuntia aurinkotervehdysten mieleenpalauttelua ja muutamia ensimmäisiä asanoitakin - eli niitä jooga-asentoja, joissa sitten pysytellään 5 hengityksen ajan. Harjoiteltiin tietysti oikeaoppista hengitystä joogaharjoituksen aikana ja lihaslukkoja (uddiyana bandha ja mula bandha). 

Itselläni on ollut vähän vaisuhko liikuntavaihe kesän alusta lähtien, koska kantapäätäni on vaivannut itsepintainen ja viheliäinen kantapääkipu (plantaarifaskiitti), joka sitten on estänyt juoksulenkit, koska em. vaivan aikana kantapään pitäisi antaa olla levossa. No kuinkas ihmeessä sekin sitten on mahdollista, kun pitäisi koiraakin lenkittää joo. Kun lisäksi taustalla on vielä monenmoista alaraajavaivaa eturistisideleikkauksesta jalkapöydän veneluun murtumiseen, ei näitä meikäläisen jalkoja ole voinut ihan priimaksi sanoa enää toviin. Kaikki edellä mainittu on ajanut kroppaa aina vaan enemmän toispuoleisen tuntuiseksi, minkä johdosta on pitänyt alkaa oikein pohtimaan, että millä homma hoituisi kivasti kuntoon, ja sehän se, astangajooga on oiva keino!

Sen voin kertoa jo eilisiltaisen perusteella, että kantapää ei ollut tänä aamuna enää lainkaan niin kipeä kuin monena aamuna tässä. Iso jee! Muutenkin kropassa erityisen hyvä olo - tietää jooganneensa. Tänään on edessä vielä 3 tunnin sessio astangajoogatietoa ja -harjoitusta, onpa ostettu 10 kerran korttikin jatkoa ajatellen. Viitaten aiempaan kirjoitukseeni koiranunista ja melatoniinista; joogaope kertoi, että unenlaadunkin pitäisi parantua astangaharjoitusten seurauksena - sopisi mulle :-)

Oottekos te kokeilleet astangajoogaa tai onko teillä kokemusta muista joogalajeista? Kertokaahan!


keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Melatoniinia koiranuneen

Lopulta taivuin minäkin kokeilemaan melatoniinia, vähän kun on meinannut katkonaiset unet vaivata. Noh, ensimmäinen yö testittiin yhdellä napilla (2mg), mutta herätyksiä tuli klo 3 ja klo 5. Ihan siis kahdesti heräsin yöllä, kun aiemmin ilman melatoniinia olin säpsinyt hereille ainoastaan noin klo 4 maissa. Eikun kahdella tabulla seuraavaan yöhön. Tällöin hereille pompsaukset klo 4 ja klo 6. Nytpä mietinkin, että olenko kuitenkin nukkunut ilman melatoniinia paremmin, koska heräilyjä tulee pari krt yössä - vai pitäisikö kokeilla vielä hiukan isompaa annosta, hmm... Tuttavani nimittäin on ottanut 5mg illalla ja se tuntuu tehoavan. Ehkä pistetään siis tänään 6mg satsi testiin ja toivotaan että heräilen vasta aamulla. Jää nähtäväksi :) Onkos teillä ollut univaikeuksia ja kuinkas ne on selätetty? Hyvää yötä ja kauniita unia kaikille!

sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Tarinan opetus: Älä koskaan käytä torkkunappia!

Syyskuun loppua kohden aloin hiljentelemään oravanpyörää hypätäkseni siitä vajaaksi viikoksi pois heti lokakuun aluksi. Lennot oli varattu Turkin Gazipasaan kaikista levottomuuksista huolimatta - no eiväthän ne tuolla turistialueilla ole niin voimakkaasti olleet esillä, että rohkeasti oli nenä kohti Turkkia. Niin tuli viimeinen päivä syyskuuta ja työpäivän jälkeen oli edessä pakkailut ja joutuminen kentälle anivarhain (about klo 4), jotta kerkeäisi klo 6.15 lennolle. Tämä lentohan oli testitty jo kesällä ja oli havaittu varsin toimivaksi yhteydeksi. 

Työpäivän jälkeen ja pakkauksia ennen oli vielä edessä koiran hoitoon vienti. Olimme sopineet tärät koirapuistoon klo 18 ja tätä ennen kerkesin vielä simahtaa sohvalle uupumuksissani. Noh, pakkailut tuli hoidettua säpäkästi ja vähän samalla lomafiiliksiin virittäydyin valkkarin kera. Ajattelin, että vähän pitää valvoa, että lento menee sitten mukavasti torkkuen. Puolilta öin menin sitten nukkumaan ja kello oli herättämässä kolmelta aamuyöstä. Kellon soidessa oli vielä niin väskä, että päätin torkkua vielä yhden 10 minuuttia - klo 3 oli kuitenkin hyvissä-ajoin-herätys. Jossain vaiheessa sitten havahduin siihen, että nyt on kyllä mennyt enemmän kuin 10 minuuttia, mikä oli harvinaisen oikeassa oleva tunne: kello oli 5.45! Olin kai näpännyt herätyksen pois päältä, enkä torkkumaan ja herättyäni boardaus oli juuri alkanut lennolleni, eli ei mitään saumaa keretä enää ajoissa paikalle. Voi sitä ketutuksen määrää, kun kokonaisuus valkeni tällaisena, aaargh!! Kaikki asiat meni kyllä sillain putkeen tämän myöhästymisen kanssa; olin nimittäin tilaamassa taksiakin kolmen jälkeen noutamaan minut kentälle, mutta kännykässäni oleva numero ohjautui jotenkin lähitolpallemme, josta minut neuvottiin tilaamaan taksi jostain vallan eri numerosta. Tein senkin viisaan päätöksen, että no mä soitan sitten kun herään. Jos olisin  hoitanut tuon tilauksen silloin, niin ehkäpä taksikuski olisi soitellut ja herätellyt minut, ja olisin ehkäpä kerennyt lennolleni. Mutta tällä kertaa ei niin.

Eipäs siinä sitten auttanut, kuin soitella sovitulle kyydille, että ei kannatakaan tulla hakemaan minua kentältä klo 10 aamulla, koskapa lento on parhaillaan boardailemassa ja minä onnellisesti kotona. Siitä shokkiheräämisestä toettuani alkoi armoton skannailu uusien lentojen perään. Sen päivän lento Finskillä oli mennyt ja olin myös oppinut, että Finskin matkustussäännön mukaan paluukin peruuntuu automaattisesti, jos menoa ei ole käyttänyt (jee, tuli ihanan kalliiksi tämäkin!). Siitä sitten etsimään uusia yhteyksiä sekä menolle että paluulle. Finskillä toki olisi ollut päivää myöhemminkin sama lento, mutta jotenkin tuntui ettei raaskisi kokonaista päivää missata, kun muutenkin niitä päiviä oli minimaaliset 6 pv tiedossa. Näin päädyin selvittelemään Turkish Airlinesin lentoja. 

Tässä oli viimeinen sudenkuoppa, jonka onnistuneesti kuitenkin kiersin: Turkishin sivuilla aloin hakemaan Alanyan lentokentän (Gazipasa) nimellä lentoja ja sivusto ehdotti ainoastaan Gaziantep -määränpäätä ja siinä pöpperöissäni tuumasin, että ehkäpä turkkilaiset kutsuvat Gazipasaa tuolla toisella nimellä ja pistelin eteenpäin lentovaraukseni kanssa. Onneksi kuitenkin ennen varsinaista varausta päätin vielä tsekata Gaziantepin sijainnin google mapsista (Onneksi!!) ja näinhän se oli, että Gaziantepin määränpäällä olisin lennättänyt itseni jonnekin kaakkois-Turkkiin likelle Syyrian rajaa! (Palattuani reissusta HS uutisoi, että Gaziantepin maakunnassa oli juuri tehty pidätyksiä koskien Isisin rahapajan valmisteluun liittyen...). Thank God skippasin tämän melkein jo buukatun legin matkastani. Lopulta sain varattua Turkishilta lennon Istanbulin pompulla Gazipasaan siten, että saavuin 12 h alkuperäistä aikataulua myöhemmin ja paluulento onnistui samalla jo kerran maksamallani Finskin lennolla (jonka siis toistamiseen maksoin tietysti :)). Reissuun pääsin, mutta alkuperäisten lentolippujen päälle sai vielä maksaa tuplaten saman hinnan, ihanan kallista tosiaankin...

Tarinan opetus siis: älä käytä koskaan torkkua, ainakaan überväsyneenä ja kriittisessä tilanteessa, kun pitää joutua jollekin lennolle tmv.! Tai vähintäänkin pitää laittaa kaksi herätyskelloa sopiville etäisyyksille soimaan :-)

Tuttu poukama sijoillaan odottelemassa auringossa ja meressä kylpijää :-D

Aika maltillinen merenkäynti


Lounaalle tuttuun rantaravintolaan Shepherd's salad ja.....

....ah niin herkulliset calamarirenkaat!

Poolilta näkymiä merelle ja toiseen suuntaan

Jaksaa jaksaa, hattu on jo pitänyt ottaa käyttöön kuumuutta vastaan

Grilled Chicken uusimmassa lähiravintolassa (Green Garden)

Samaisen ravintolan herkku Hawaii :-P On muuten passelin kokoinen, ehkä sellanen Saarioisten pitsaan verrattava.


Poukamassa jälleen, aah!

Hurjempia aaltoja kiitos! Kiva lilliä niissä :-)


Viimeisiä viedään, vika pvänä kerkesi enää poolille aamulla hetkeksi

Kaikki lämpö loppuu aikaan, niin tämäkin kesänpidennys Turkissa. Pikapyrähdyksen aikana Suomessa olikin ilmat viilenneet melkoisesti - minäkin jolla aina on pikemminkin kuuma kuin kylmä, sain hytistä lämpimikseni. Onneksi sentään aurinko paistoi eikä tarvinnut vihmovaan vesisateeseen sukeltaa suoraan saavuttuani. Tässä vielä muutama kuva kirpsakalta aamulenkiltä 11.10. :-) Aurinkoista sunnuntaita!