sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Tarinan opetus: Älä koskaan käytä torkkunappia!

Syyskuun loppua kohden aloin hiljentelemään oravanpyörää hypätäkseni siitä vajaaksi viikoksi pois heti lokakuun aluksi. Lennot oli varattu Turkin Gazipasaan kaikista levottomuuksista huolimatta - no eiväthän ne tuolla turistialueilla ole niin voimakkaasti olleet esillä, että rohkeasti oli nenä kohti Turkkia. Niin tuli viimeinen päivä syyskuuta ja työpäivän jälkeen oli edessä pakkailut ja joutuminen kentälle anivarhain (about klo 4), jotta kerkeäisi klo 6.15 lennolle. Tämä lentohan oli testitty jo kesällä ja oli havaittu varsin toimivaksi yhteydeksi. 

Työpäivän jälkeen ja pakkauksia ennen oli vielä edessä koiran hoitoon vienti. Olimme sopineet tärät koirapuistoon klo 18 ja tätä ennen kerkesin vielä simahtaa sohvalle uupumuksissani. Noh, pakkailut tuli hoidettua säpäkästi ja vähän samalla lomafiiliksiin virittäydyin valkkarin kera. Ajattelin, että vähän pitää valvoa, että lento menee sitten mukavasti torkkuen. Puolilta öin menin sitten nukkumaan ja kello oli herättämässä kolmelta aamuyöstä. Kellon soidessa oli vielä niin väskä, että päätin torkkua vielä yhden 10 minuuttia - klo 3 oli kuitenkin hyvissä-ajoin-herätys. Jossain vaiheessa sitten havahduin siihen, että nyt on kyllä mennyt enemmän kuin 10 minuuttia, mikä oli harvinaisen oikeassa oleva tunne: kello oli 5.45! Olin kai näpännyt herätyksen pois päältä, enkä torkkumaan ja herättyäni boardaus oli juuri alkanut lennolleni, eli ei mitään saumaa keretä enää ajoissa paikalle. Voi sitä ketutuksen määrää, kun kokonaisuus valkeni tällaisena, aaargh!! Kaikki asiat meni kyllä sillain putkeen tämän myöhästymisen kanssa; olin nimittäin tilaamassa taksiakin kolmen jälkeen noutamaan minut kentälle, mutta kännykässäni oleva numero ohjautui jotenkin lähitolpallemme, josta minut neuvottiin tilaamaan taksi jostain vallan eri numerosta. Tein senkin viisaan päätöksen, että no mä soitan sitten kun herään. Jos olisin  hoitanut tuon tilauksen silloin, niin ehkäpä taksikuski olisi soitellut ja herätellyt minut, ja olisin ehkäpä kerennyt lennolleni. Mutta tällä kertaa ei niin.

Eipäs siinä sitten auttanut, kuin soitella sovitulle kyydille, että ei kannatakaan tulla hakemaan minua kentältä klo 10 aamulla, koskapa lento on parhaillaan boardailemassa ja minä onnellisesti kotona. Siitä shokkiheräämisestä toettuani alkoi armoton skannailu uusien lentojen perään. Sen päivän lento Finskillä oli mennyt ja olin myös oppinut, että Finskin matkustussäännön mukaan paluukin peruuntuu automaattisesti, jos menoa ei ole käyttänyt (jee, tuli ihanan kalliiksi tämäkin!). Siitä sitten etsimään uusia yhteyksiä sekä menolle että paluulle. Finskillä toki olisi ollut päivää myöhemminkin sama lento, mutta jotenkin tuntui ettei raaskisi kokonaista päivää missata, kun muutenkin niitä päiviä oli minimaaliset 6 pv tiedossa. Näin päädyin selvittelemään Turkish Airlinesin lentoja. 

Tässä oli viimeinen sudenkuoppa, jonka onnistuneesti kuitenkin kiersin: Turkishin sivuilla aloin hakemaan Alanyan lentokentän (Gazipasa) nimellä lentoja ja sivusto ehdotti ainoastaan Gaziantep -määränpäätä ja siinä pöpperöissäni tuumasin, että ehkäpä turkkilaiset kutsuvat Gazipasaa tuolla toisella nimellä ja pistelin eteenpäin lentovaraukseni kanssa. Onneksi kuitenkin ennen varsinaista varausta päätin vielä tsekata Gaziantepin sijainnin google mapsista (Onneksi!!) ja näinhän se oli, että Gaziantepin määränpäällä olisin lennättänyt itseni jonnekin kaakkois-Turkkiin likelle Syyrian rajaa! (Palattuani reissusta HS uutisoi, että Gaziantepin maakunnassa oli juuri tehty pidätyksiä koskien Isisin rahapajan valmisteluun liittyen...). Thank God skippasin tämän melkein jo buukatun legin matkastani. Lopulta sain varattua Turkishilta lennon Istanbulin pompulla Gazipasaan siten, että saavuin 12 h alkuperäistä aikataulua myöhemmin ja paluulento onnistui samalla jo kerran maksamallani Finskin lennolla (jonka siis toistamiseen maksoin tietysti :)). Reissuun pääsin, mutta alkuperäisten lentolippujen päälle sai vielä maksaa tuplaten saman hinnan, ihanan kallista tosiaankin...

Tarinan opetus siis: älä käytä koskaan torkkua, ainakaan überväsyneenä ja kriittisessä tilanteessa, kun pitää joutua jollekin lennolle tmv.! Tai vähintäänkin pitää laittaa kaksi herätyskelloa sopiville etäisyyksille soimaan :-)

Tuttu poukama sijoillaan odottelemassa auringossa ja meressä kylpijää :-D

Aika maltillinen merenkäynti


Lounaalle tuttuun rantaravintolaan Shepherd's salad ja.....

....ah niin herkulliset calamarirenkaat!

Poolilta näkymiä merelle ja toiseen suuntaan

Jaksaa jaksaa, hattu on jo pitänyt ottaa käyttöön kuumuutta vastaan

Grilled Chicken uusimmassa lähiravintolassa (Green Garden)

Samaisen ravintolan herkku Hawaii :-P On muuten passelin kokoinen, ehkä sellanen Saarioisten pitsaan verrattava.


Poukamassa jälleen, aah!

Hurjempia aaltoja kiitos! Kiva lilliä niissä :-)


Viimeisiä viedään, vika pvänä kerkesi enää poolille aamulla hetkeksi

Kaikki lämpö loppuu aikaan, niin tämäkin kesänpidennys Turkissa. Pikapyrähdyksen aikana Suomessa olikin ilmat viilenneet melkoisesti - minäkin jolla aina on pikemminkin kuuma kuin kylmä, sain hytistä lämpimikseni. Onneksi sentään aurinko paistoi eikä tarvinnut vihmovaan vesisateeseen sukeltaa suoraan saavuttuani. Tässä vielä muutama kuva kirpsakalta aamulenkiltä 11.10. :-) Aurinkoista sunnuntaita!




4 kommenttia:

  1. Ooh ja aah, ihana Ninski ja noi sun korvikset on aivan ihanat. <3 Suloista sunnuntaita <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiiuska! <3 Korvakorut on saaneet paljon kehuja, kiitos myös sulle niistä! :-)

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Sanos muuta! Harvoin on ollut vastaavia tuntemuksia, kuin tuona aamuna :-D

      Poista